Vuosien ajan 10 000 päivittäistä askelta on pidetty aktiivisen ja terveen elämän mittapuuna. Mutta onko tämä todella ihmeresepti terveytemme ylläpitämiseen, varsinkin 50 vuoden jälkeen? Massachusettsin yliopiston tutkijoiden ”The Lancet Public Health” -lehdessä julkaistu äskettäinen tutkimus ravistelee tätä hyvin juurtunutta uskomusta. Tämän artikkelin kautta korostamme tämän tutkimuksen päätelmiä, jotka voivat saada meidät tarkistamaan päivittäisiä kävelytavoitteitamme ja todellisia vaikutuksia terveyteemme.
Myytin synty: 10 000 askelta terveyteen
Sääntö 10 000 askelta päivässä on vakiinnuttanut asemansa kollektiivisessa mielikuvituksessa hyvän terveyden salaisuutena. Se on pyöreä numero, joka on helppo muistaa ja jonka ansiona on se, että se rohkaisee ihmisiä liikkumaan enemmän. Tämä tavoite ei kuitenkaan perustu vankkaan tieteelliseen näyttöön. Se löytää alkuperänsä promootiokampanjasta a Japanilainen askelmittari 1960-luvulla tämä luku on pysynyt ihmisten mielissä ilman, että kukaan olisi kyseenalaistanut sen pätevyyttä.
Tieteellinen läpimurto: tutkimus, joka uhmaa normia
Äskettäin arvostetussa lehdessä julkaistu tutkimus ” Lancetin kansanterveys » korosti yhteyttä päivittäin otettujen askelten määrän ja kokonaiskuolleisuuden välillä. TutkijatMassachusettsin yliopisto analysoi tuhansien ihmisten tietoja ja päätyi siihen johtopäätökseen, että pyhä 10 000 askeleen raja ei välttämättä ole ainoa tie terveyteen.
Vähemmän voi olla enemmän: 6 000 askeleen optimaalisuus
Tutkimuksen tulokset ovat yllättäviä: alle 10 000 askelta päivässä tuntuu yhtä hyödylliseltä. Tiedot osoittavat, että optimaalinen kynnys olisi noin 6000 askelta päivittäin. Tämä löytö ravistelee tavanomaisia suosituksia ja korostaa, että olennaista on ylläpitää riittävää fyysistä aktiivisuutta, ei välttämättä laskea askeleitasi pakkomielle täydellisen määrän saavuttamiseksi.
Markkinointi vs tiede: tarina 10 000 askeleen takana
10 000 askellukua popularisoitiin kauan ennen kuin tiede tuli mukaan. Markkinoinnin alkuperä eikä terveys, tämä luku tulee myyntistrategiasta noin a Japanilainen askelmittari. Vasta äskettäin tieteellinen tutkimus on alkanut tarkastella kävelyn todellisia terveysvaikutuksia ja määrittää tarkempia, näyttöön perustuvia suosituksia.
Ikä, määräävä tekijä askelten laskennassa
Tutkimus osoittaa myös, että tarpeet vaihtelevat iän mukaan. Yli 60-vuotiaille eläkeläisille päivittäinen tavoite 6000-8000 askelta olisi tarkoituksenmukaisempaa saada terveyshyötyjä. Toisaalta alle 60-vuotiaat aikuiset voivat pyrkiä väliin 8 000 – 10 000 askelta pitämättä välttämättä 10 000:n rajaa välttämättömänä.
Kävely omaan tahtiin: nopeus vs. säännöllisyys
Mielenkiintoista on, että näiden vaiheiden nopeus ei olisi kriittinen tekijä. Tutkimus korostaa säännöllisen kävelyn merkitystä enemmän kuin nopeutta. Tärkeää olisi siis löytää jokaiselle sopiva kävelyvauhti ja pysyä siinä pitkällä tähtäimellä.
Kävely, yksinkertainen ja helposti saavutettavissa oleva, osoittautuu terveydellemme voimakkaaksi liittolaiseksi. Viimeaikaiset suositukset kannustavat meitä tarkistamaan päivittäisiä askeltavoitteitamme alaspäin korostaen sitä välillä 6000 ja 8000 askelta eläkeläisille ja 8 000 – 10 000 askelta nuoremmille lapsille voi olla yhtä tehokas. Tärkeää on muistaa, että tärkeää ei ole saavuttaa maaginen luku, vaan liikkua säännöllisesti ja omaan tahtiisi.